Heipähei!

Miljoonas kerta toden sanoo, vaimitenseoli? Eli juu kuten armas naapurini, siskoni, ystäväni ja kollegani edellistä kirjoitusta kommentoi, soneran liikkuvaakin liikkuvampi laajakaista on saapunut Rantala kakkoseen. Voin siis taas jälleen kerran yrittää potkia itseäni, jo mustelmilla kyllästettyyn (kiitos Vuokatin reissun), takamukseen. Yhtäkkinen kirjoitusintoni kumpuaa mistäpäs muustakaan kun ainaisesta siivouksen välttelystä. Luulin jo olevani reipas, mutta (epä)onneksenne erehdyin ja istahdin uimarenkaan kipua lievittävällä avustuksella tähän näpyttelemään.

Ämpärikaupalla räkää.

Ja siis asiaan. Ulkona on juuri semmonen täydellinen kevätilma joka saa Haidin aktiiviseksi ja yltiöiloiseksi, mutta kevään haittavaikutuksena Pikkukaupungin Piskit molemmat on sairastunut kennelyskään joka rajoittaa toiminnan määrää. Lenkkiyrityksetkin menee köhiessä. Piskien mielipahaa lievittääkseen myös uskollinen omistaja on hankkinut itselleen lenssun. Täältä siis kuuluu "perintöä odotellessa" -yskää kolmesta suusta. Röhimistä säestää kahdeksan tassun töminä kun ne vetää rallia ympäri kämppää. Kennelviikko + Kennelyskä = Katastrofi. Pahoittelen naapurit, koittakaa kestää.

Noutoa ja verta.

Yritin tässä edes hiukan lievittää koirien menohaluja noudon (puukapula) muodossa.

Jetta: Ruuan yhteydessä ehdoton EI. Vetää kierrokset niin korkealle ettei tuu mitään. Tekee myyrähypyn hakiessaan, tiputtaa miljoona kertaa ennenkun tuo perille asti, pyörii ja hyörii. Otin sitten myöhemmin uudelleen namipalkalla (lelulla palkatessa myös nousee ärpeeämmät kattoon). Lattialta läheltä minua nostaa hyvin ja tuo käteen, kuitenkin ote on löysä. Eipähän kuitenkaan mälvää. Kun annan suoraan suuhun ja pyydän pitämään, ote on hyvä eikä mälvää, ei kuitenkaan pidä kauaa. Kokeilin kerran noutoliikkeenä, kauempaa hakiessaan mälvää ja pahasti. Siispäsiis tehdään kahta ekaa harjoitusta.

Gamma: Kokeilin piruuttaan ruuan yhteydessä noutoa kapulalla. Ei siis ole aikaisemmin nähnytkään kyseistä kapistusta. Oletusarvona oli että Gee ei näe muuta kuin kupin ja siten ei todennäköisesti tarjoa muuta kuin maahanmenoa tai istumista. Noh, jälleen kerran armas tullivirkailija yllätti Haidin positiivisesti. En kerennyt kuin laskea kapulan lattialle koiran ja minun väliin kun Games ampaisi kapulaan kiinni hyvällä otteella ja iloisesti toi sen minulle. Häkeltyneenä vapautin koiran kupille. Ruuan jälkeen kokeilin sitten uudelleen josko äskeinen olisi ollut vaan hullun tuuria ja käskin Gamman paikalleen odottamaan kun kiikutan kapulan parin metrin päähän. Vapautin piskin ja juu-u, sinne se meni hakemaan maailman hienointa puujuttua jota on pakko esitellä kaikille. Ei edes pienintä mälväystä havaittavissa. Noutajat <3

Kävin sitten vielä Geen kanssa pihalla viskomassa dummya. (Salaisesti NOMEilusta haikaillen otin ensimmäistä kertaa linjareeniä. Ääää haluun noutajan!!) Gammalla on hauska vaihe elämässä, hää muistuttaa NHL-pelaajaa kun noudon jälkeen sylkee kulmureita ja verta suusta ja jatkaa hommia. Enää yksi yläkulmahammas vaihtumatta, sit on täysrivi uusia legopalikoita leuoissa :)