Sunnuntai:

Aamupäivästä mentiin kävelylle metsään ja ajattelin sitten koklata esine-etsintää, tai yleensäkin reagoiko se ollenkaan tuttuun hajuun. Pudotin Jetalle tutun lelun metsään ja sitten mentiin tuulen alapuolelle käpystelemään siksakkia. Aika lähelle piti mennä ennenkun se sitten hokasi että siellä on jotain. Palkkasin löydön leikillä. Tein sen sitten toisenkin kerran ja laitoin siihen kuusenoksan päälle ettei se näe sitä. Taas mentiin tuulen alapuolelle, vähän aikaa siksakattiin niin se nosti nokan ylös ja lähti lelun luokse. Vähän aikaa se pyöri siinä ympärillä etsien ja sitten se löysi :) Toivottavasti ei ollut moukan tuuria... Tuuli oli hiljainen ja hieman puuskainen.

Yritettiin äipän kanssa pystyttää parempaa aitaa takapihalle ettei Jetta pääse livistämään. Siinä sitten tökittiin lumipallopensaan (ei mitään hajua mikä se on oikeasti) oksia aidantolpiksi ja jo verhotankoakin oltiin iskemässä maahan, kunnes naapuri käppäili ohi Tahvon kanssa :D Eihän se kestäny kattoa kahta naista aidanrakennuspuuhissa ja tarjosikin meille apuva. Ensin käytiin koiria vähän leikittämässä ja se jälkeen saatiin hieno ja paljon kestävämpi aita mitä me oltais saatu aikaiseksi. Kiitokset naapurille!

Iltapäivästä meillä olikin sitten "sovittu tapaaminen" Riiheläisen kanssa. Mentiin Jetan kanssa ottamaan pk-haun ihan ensimmäisiä askeleita. Pia meni piiloon ja me lähdettiin sitten Jetan kanssa siksakkaamaan tuulen alapuolella. Aika lähelle mentiin kunnes Jetta hokasi Pian. Kerran se kuulemma oli ollut nenä pystyssä, mutta olin just silloin kääntynyt toiseen suuntaan. Oon vielä yhtä noviisi kun Jettakin näissä asioissa että saatan vielä pilata ton koiran :D Löydöstä Jehna-pöhnänen oli innoissaan ja vielä kun sai ruokaa siihen kaupanpäällisiksi!  Otettiin toinen kerta, lähdin liian läheltä leikkaamaan piilolle päin, mutta Jetta kuulemma haistoi hyvin. Se juos Pian ohi kerran eikä huomannut sitä. Se on kuulemma hyvä juttu että se ei etsi silmillään :)  Noh, Pia halusi ottaa vielä kerran, hyvä niin. Lähdettiin nyt tarpeeksi kaukaa ja Jetta lähti heti juoksemaan määrätietosesti. Minä itse epäilin sen vaan haahuilevan koska en nähnyt yhtään minne Pia meni. Seurasin onneksi perässä ja ihan oikeaan suuntaan se jolkotti! Tuuli pyöri hieman, mutta "ukko" löytyi! Ai että kun lämmitti syräntä!

Harjoitusten jälkeen Jetta pääsi vielä juoksentelemaan Pian koirien kanssa ja aina välillä sen piti mennä kertomaan Pialle kuinka hyvä se oli ollut :D Höppänä..

Ei sen kummempaa. Tuuliharjoituksia olisi tarkoitus tehdä lisää, kunhan saan maalimiehiä avuksi. Luultavasti kyllä istutan mamman pusikkoon näin aluksi. Niin ja siskon myös, että jos luet tätä niin mulla on taas jotain sun pään menoksi!! ;)