Palataan ajassa taaksepäin *kuva sumentuu aaltoilevasti*:
Maanantai aamusta tuli soitto ja sieltä kuului kaino pyyntö töihin terkkulaan hätäavuksi. Kolme viikkoa napsahti, ihan hyvä että saan rahaa elättää tuon karvapeffan. Sopivasti äippä jäi kolmen viikon lomalle joten tuo ei joudu olla kokopäivää yksin, vaikkakin kun se on ollut kolmekin tuntia yksin niin huone on ollut ehjällään takasin tullessa eikä ole ollut edes pissiä lattialla. Mutta eihän se tietenkään takaa sitä että se kuusi tuntia jaksaa olla yksinään.
Maanantai illasta sitten mentiin siskon ja koirien kanssa agilityharkkoihin sisähalliin. Trine toimi hyvin, mutta hiottiin kaarroksia pienemmäksi pienten ohjauskikkojen avulla. Ja käskyt on aiiina myöhässä, pitää ottaa seuraavaksi oikein ajatuksen kanssa jos vaan suinkin mahdollista :D Ilouutisia kuultiin myöskin: Luultavasti päästään kahta viikkoa aikasemmin ulkokentälle harkkaamaan kun toiset esteet tuodaan maneesilta. Siellä on niin paljon kivempaa koska on paljon enemmän tilaa ja pääsee kovempaa! Hallissa voi harjoitella vain mutkuloita..
Tiistaina eli eilennä mentiin Jetan kanssa pitemmälle kävelylle. Käytiin katsomassa tyhjää koirapuistoa ja käveltiin tienviertä pitkin menevää metsää ja peltoa, Jetta sai juosta vapaana. Käytiin myös Kymijokea moikkaamassa ja vaikka vesi oli kylmää, Jehna meni kahlaamaan. Ei se ainakaan vettä pelkää! Kiva juttu :)
Illemmalla sitten Jetalla oli sokkotreffit naapurin Tahvo-bernhardin kanssa! Vihroinkin Jetta sai kunnon painikaverin! Tahvanainen on 6kk leikkisä, leppoisa koira joka osasi hyvin mennä maihin Jetan tasolle. Muutaman kerran Jetta jäi alle kun sillä järkäleellä ei vielä ole koordinaatiokyky ihan kohdallaan, mutta eipä se tahtia haitannut (paitsi että mulla oli sydän kurkussa). Välillä Jetta hermostui Tahvolle ja napsi poskivilloista, jotka sitten jäi Jetan suuhun kun toisella on just pentukarva vaihtumassa. Ihan nartun elkeet sillä on :D
Tänään ei ole ollut kummoisempaa tekemistä, metässä käytiin käyskentelemässä ja havaitsin että kun Jetta läpyttää menemään niin sen korvat tekee semmosta hauskaa lentoräpytysliikettä ;P Annoin Jetsulle siansaparon niin se kaivaa sitä tonne takapihalle puskanjuureen ja taas kaivaa ylös, vaihtelee piilopaikkaa ja heittelee sitä leikillään.. Ei sillä tylsää ole edes yksinään.
Hmm.. Vielä semmonen juttu tuli mieleen että tuolla koiralla on ihan omituinen tapa ruoan jälkeen mennä jonnekkin pehmoselle ja ruveta riehumaan ihan täyteen ääneen. Se kierii ja pomppii ja haukkuu ja murisee.. Hassu tapaus :)
Terveisin,
Kaks punapäätä.
Kommentit