Lauantaina oli herätys klo 4.45. Liian aikaiseen minun sisäisen systeemini mielestä. Sumusta huolimatta pääsin lentokentälle ja turvatarkastuksesta läpi aina portille 20a saakka, missä tapasinkin Elisen. Kone lähti joskus kahdeksan aikoihin ja Hollanninmaalle päästiin noin kahden ja puolentunnin kuluttua koneen lähdöstä.
Kentällä meitä oli vastassa kasvattajan miesystävä. Hän ja itse kasvattaja Jeanet de Paauw olikin meidän hovikuskeja koko reissun ajan. :) Parempi niin, sillä junalla kulkeminen olisi kestänyt paljon kauemmin.
Kedichemiin kasvattajan luo päästyämme vastaanotto oli oikein iloinen ja pusurikas. Oikein miellyttäviä aikuisia ausseja oli vastaanottokomiteassa! Muutama pentu oli jo lähtenyt uusiin koteihin ja kolme pentua mekin kerettiin hyvästellä vierailun aikana. Kaksi punaista urosta jäi vielä odottamaan hakijoitansa Jetankin lähdettyä.
Menopäivänä eli lauantaina päästiin läheiseen kaupunkiin Gorinchemiin ostoksille, siellä oli pari upeaa eläinkauppaa! Paljon kaikkea mahdollista niin koirille kuin jyrsijöillekin. Mun puolesta Kouvolassakin saisi olla samanlaisia. Gorinchemissä oli juuri silloin karnivaalit, paljon melua, konfettia ja juhlimista. Kysyin eläinkaupan ukkelilta minkä vuoksi ne juhlii ja sain kyllä vastauksen, mutten ole ihan varma vieläkään. Ymmärsin että se on katolilaisten juhla paaston alkamiseksi kuusi viikkoa ennen pääsiäistä. Täsmääkö?
Noh siirrytäänpä tärkeämpiin asioihin. Kaupungilla tapasimme Duden, eli Jetan velipuolen. Tosi komea ja rauhallinen persoona, ei hätkähtänyt paraatista laisinkaan. :) Myöhemmin Jeanet toi Jetan myös kaupungille. Sitä vähän jännitti ihmisten juhlinta, mutta kun mentiin kauemmas niin \"palautui\" äkkiä. Päästiin Jetan ja Elisen kanssa tuulimyllyn huipulle. Jokaisen Hollantilaisen pennun täytyy käydä ainakin kerran tuulimyllyssä!! ;)
Illalla käytiin syömässä upeassa kiinalaisessa ravintolassa jossa sai valita raaka-aineet lautaselle ja sitten ne vietiin kokille valmistettavaksi. Valikoimaa oli huisisti!! Syötiin itsemme halkeamispisteeseen ja hotellille päästyämme minä nukahdin hetivälittömästi :P
Seuraavana aamuna päästiin katsomaan epävirallista agilitykisaa, missä nähtiin myös Cooper-iskä ja omistajnsa Anke. Iskä oli nopea ja silminnähden rakasti agilityä! Hyvä ominaisuus, toivottavasti tulevan agikoiran isukilta ;) Agilityradalla Cooper oli kolmas ja hyppyradalla viides. Mukavaa. Jetta oli oikein mukavan oloinen agilitytapahtumassa. Nukkui minun sylissäkin pitkän aikaa.
Agilityn jälkeen lähdimmekin jo lentokenttää kohti ajelemaan, syömässä kerkesimme vielä käydä. Jetta oli rauhallinen autossa, mitä nyt harmitti kun olisi halunnut tutkia enemmän. Lentokentällä saatiin paljon uusia kavereita, reippaasti pentu käyttäytyi sielläkin. Lentokoneeseen päästyämme Jetta nukkua pössäsi melkein koko lennon ajan, pari kertaa piti haukkua protestiksi kun oli tylsää lentokassissa, mutta olen oikein ylpeä penskasta! Automatka kotiin meni yhtä sujuvasti nukkuessa.
Ensimmäinen yö täällä oli myös hyvä. Jetta löysi oman \"pesän\" heti, eikä yrittänyt päästä sänkyyn kuin pari kertaa. Todella hyvin on kotiutunut, oletin sen olevan paljon vaikeampaa mutta tuo näyttäisi olevan kuin kotonaan täällä. Leikkii leluillaan ja näyttää tyytyväiseltä. Katsotaan mitä toinen yö ja päivä tuo tullessaan ja mitä tuosta haukusta muovautuu!