.. ja perhosia vatsassa. Kun en jaksa milllääään pysyä paikallani ja odottaa viikonloppua. Olo on kuin lapsena joulupukkia oottaessa, eikö se vois jo tulla, PIAN! Edessä on siis Weljesten kennelin metsästysviikonloppu Kiteellä. Mikäpä siinä aiheuttaa tämän ylitsevuotavan innostuksen? Tietenkin kaikkien ihanien ihmisten ja metsästyksen ohella se, että ihka ensimmäistä kertaa saan osallistua Weljesten kekkereihin ihan omalla Weljeksellä! :) Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin näin on jo tapahtunut Kuksan kanssa, mutta tällä kertaa se tuntuu jotenkin vielä erityisemmältä, kun tästä nimenomaisesta Jeepistä on tarkoitus tulla ihan oikea metsästyskoira :) 

Enimpiä höyryjä onneksi pääsee päästelemään jo huomenissa, kun pakkaan tavarat ja noutajaiset Murheenkryynin perälle (..oletettavasti siinä käy niin, että se pieni tavaramäärä täyttää kaiken sen hurjan määrän vapaata tilaa, eikä pelkästään perän) ja suuntaan Joensuuhun moikkaamaan ystäväistäni ja ystäväiseni mustan puhuvaa labbista, Tempoa :) Jippii!